 |
| Kuvan lähde |
Franzén oli ensimmäisiä suomalaisia runoilijoita ja myös ensimmäinen, joka on runoissaan kuvannut
Oulua. Oulun kuvausta on esimerkiksi hänen runossaan De långa skuggor ja Till min
biografi, joka puolestaan on omaelämäkerrallinen teos. Franzén oli myös ruotsalaisia
lyriikan lahjakkuuksia ja näytti tietä ruotsalaiselle romantiikan runoudelle
sekä oli myös tärkeä uskonnollinen runoilija.
Frans Michael Franzén syntyi
esikoisena varakkaaseen perheeseen Oulussa 9.2.1772. Hänen isänsä arvossa
pidetty mies ja kauppias Zachris Frantzén kuului Oulun rikkaimpiin miehiin
1770- ja 1780-luvuilla. Myös hänen äitinsä Helena Schulin oli varakkaasta perheestä
ja vain viidentoista ikäinen avioiduttuaan Zachris Frantzénin kanssa. Fransilla
oli viisi sisarusta, joista kolme oli siskoa ja kaksi veljeä. Frans oli
veljiään sen verran vanhempi, että oli läheisempi siskojensa kanssa. Sisartensa
lisäksi naisellisuutta hänen lähelleen toivat myös hänen äitinsä siskot, joihin
Frans ystävystyi ja jotka tulivat osaltaan osaksi Frantzénin perhettä jäätyään
orvoiksi. Fransin luontaisina ominaisuuksinaan herkkyys ja tunteellisuus
painuivat hänessä ehkä yhä syvemmälle näiden läheisten naisten ansiosta.
Ankaralla ja jurolla isällä ei puolestaan ollut juuri vaikutusta poikansa kehitykseen,
jolle hänen lapsensa yleensäkin jäivät vieraiksi ja hänen tahtonsa alleen. Äiti
puolestaan oli Fransille hyvin tärkeä ja koti mieluinen paikka, jonne hän
myöhemminkin ajatuksissaan aina palasi.
Frans suoritti
ylioppilastutkintonsa Turussa kolmentoista ikäisenä vuonna 1785. Turun
akatemiassa Frans opiskeli pääaineinaan historiaa ja latinaa. Maisteriksi hän
valmistui korkeimmalla arvosanalla vuonna 1789. Fransin latinankielisen
väitöskirjan ”Ihmiskielen neljästä
kehityskaudesta” myötä hänestä tuli kaunopuheisuuden dosentti keväällä
1792. Vielä tällöin Franzénin runoilijan lahjat eivät olleet suuren joukon
tiedossa. Julkisen ensiesiintymisensä runoilijana Franzén sai kesällä 1792, kun
hän sai tehtäväkseen kirjoittaa juhlarunon Kustaa III:n kuoleman kunniaksi
pidettyyn surujuhlaan.
Kulttuuripiireissä Franzén
niitti mainetta Stockholms Posten -lehdessä 1793–1794 julkaistujen runojensa
kautta. Näiden runojen joukossa olivat Selma-rakkausrunosarjaan kuuluvat runot Människans Anlete (suom. Ihmis-Kaswot),
jota pidettäneen hänen yhtenä parhaimpanaan ja Till Selma. Runojen taustalla on Franzénin rakkaus Margareta
Christina Thilemania kohtaan.
Franzénin runoissa kuvataan
olennaisena osana kotoista harmoniaa, yksinkertaista onnea ja hetken iloa.
Englannin matkansa kautta Franzén tutustui myös William Shakespearen tuotantoon
ja Shakespearesta tulikin hänen esikuvansa. Matkan seurauksena Franzén alkoi kirjoittamaan
yhä enemmän runoja aikansa aatteellisuuden ja poliittisuuden murroksesta.
 |
| Franzénin muistopatsas sijaitsee Oulussa Franzénin puistossa. |
Vuodesta 1811 lähtien Franzénin
koti on ollut Ruotsissa. Lapsuudesta ja maaseudusta kertova runosarja Fanny valmistui myös hänen asuessaan
Ruotsissa. Näitä runoja pidetään ehkäpä hänen tunnetuimpinaan. Vuonna 1829
valmistui myös laaja 12 000 säkeestä koostuva eepos Svante Sture eller Mötet vid Alvastra.
Franzén kirjoitti myös
juomalauluja ja virsiä. Hänen adventtivirtensä Bereden väg för Herran on yhä mukana monissa ruotsalaisissa
adventtijumalanpalveluksissa. Paitsi runoilijana Franzén toimi muun muassa myös
kirjastonhoitajana Turun akatemiassa 1795–1811, Åbo Tidningar -lehden
toimittajana vuosina 1794 ja 1802–1807, professorina, kirkkoherrana, rovastina
ja piispana.
Franzén oli naimisissa Lilly
Roos’in (Greta Lisa Roos) kanssa vuodet 1799–1806, jolloin Lilly menehtyi
keuhkotautiin. Sofia Kristina Wester’in kanssa hän oli naimisissa vuodet
1807–1829 Sofin kuolemaan asti. Franzén avioitui Christine Arvidsonin kanssa
vuonna 1831. Franzén menehtyi Säbron piispankartanossa Hernösandin lähellä
14.8.1847 sairauden piinaamana. Tauti heikensi Franzénin niin kovin ettei hän
saanut enää päätään pidettyä pystyssä. Franzénin jalkojen juurelle keinutuoliin
tuotiin kukkia sairasta ilahduttamaan, joista hän tyttärellään kirjoituttikin
runoelman. Alla on Franzénin itselleen kirjoittama hautausvirsi:
Lie läsnä
lähdön hetki.
Tee tahtos,
Taivainen!
Ei kolkko
kuolon hetki,
Sinuhun
turvaten.
Lähteet:
Hällström, E. 1905. Frans
Michael Franzén. Helsinki: Kansanvalistus-seura.
Koivisto, J. & Riikonen,
T. 2014. The Project Gutenberg EBook of Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia,
by Frans Mikael Franzén. Viitattu 5.5.2015, http://www.gutenberg.org/files/46502/46502-8.txt.
Oulun
kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto 2015. Pakkala kirjailijahakemisto. Frans
Michael Franzén. Viitattu 5.5.2015, http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?formid=kirre&previd=kirre&sesid=1430651489&dat0=1253&typ0=14.
Sjöblom, T. 2014. Runoutta,
virsiä ja juomalauluja. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Viitattu
5.5.2015, http://375humanistia.helsinki.fi/frans-michael-franzen/runoutta-virsia-ja-juomalauluja.
Wikipedia 2014. Frans Mikael
Franzén. Viitattu 5.5.2015, http://fi.wikipedia.org/wiki/Frans_Mikael_Franzén.
Lisätietoa:
Wikipedia, Franzénin muistopatsas: http://fi.wikipedia.org/wiki/Frans_Mikael_Franzénin_patsas
