 |
| Kuvan lähde |
Elämä
Veikko Antero Forsnäs syntyi Oulussa 8. heinäkuuta 1885. Hän opiskeli Oulun lyseossa ja kirjoitti sieltä ylioppilaaksi vuonna 1903. Vielä samana vuonna Forsnäs lähti opiskelemaan Helsingin yliopistoon kielitieteitä. Helsingissä hän muutti sukunimensä Koskenniemeksi Suomalaisuuden päivänä vuonna 1906. Samana vuonna hän myös julkaisi esikoisrunokokoelman Runoja. Esikoisrunokokoelma toi samalla esiin Koskenniemen kirjallisuuspoliittisen ja puoluepoliittisen kannan. Hänen kansallismielisyytensä tuleekin esiin monista hänen runoistaan. Opiskeluaikoinaan Koskenniemi kirjoitti myös uudistusmieliseen, sosialismia kannattavaan Raataja-lehteen. Koskenniemen kirjoitukset olivat kirjallisuuskritiikkejä sekä runoja.
Koskenniemi valmistui maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1907, minkä jälkeen hän
toimi kriitikkona ja vapaana kirjoittajana vuoteen 1921 asti. Vuonna 1921 hän
sai kotimaisen ja yleisen kirjallisuustieteen professuurin Turun Suomalaisesta
Yliopistosta.
Koskenniemi jatkoi edelleen Turun yliopistossa professorin virassa, vaikka olikin eronnut rehtorin tehtävistä. Työmäärä oli valtava, koska hän oli monta vuotta ainoa kirjallisuuden laitoksen opettaja. Koskenniemi luopui lopulta kirjallisuuden professorin virasta vuonna 1948, koska hänet oli nimitetty tuolloin Suomen Akatemiaan. Koskenniemeä oli kritisoitu voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen oikeistolaisesta maailmankatsomuksestaan sekä sodan aikaisista saksalaissympatioistaan. Myös nuori kirjailijasukupolvi piti Koskenniemeä tyyli-ihanteiltaan vanhanaikaisena. Hänet kuitenkin nimitettiin Suomen Akatemiaan kritiikistä huolimatta. Eläkkeelle hän siirtyi Suomen Akatemiasta vuonna 1955. Koskenniemi onnistui säilyttämään myös vaikutusvaltaisen asemansa suomalaisessa kulttuurielämässä kuolemaansa, 4. elokuuta 1962, asti.
Koskenniemi kerkesi kirjoittaa elämänsä aikana mm. monia runokokoelmia, muutaman runoelman, yhden romaanin, matkakirjoja, muistelmia, esseitä ja aforismeja.
Koskenniemi jatkoi edelleen Turun yliopistossa professorin virassa, vaikka olikin eronnut rehtorin tehtävistä. Työmäärä oli valtava, koska hän oli monta vuotta ainoa kirjallisuuden laitoksen opettaja. Koskenniemi luopui lopulta kirjallisuuden professorin virasta vuonna 1948, koska hänet oli nimitetty tuolloin Suomen Akatemiaan. Koskenniemeä oli kritisoitu voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen oikeistolaisesta maailmankatsomuksestaan sekä sodan aikaisista saksalaissympatioistaan. Myös nuori kirjailijasukupolvi piti Koskenniemeä tyyli-ihanteiltaan vanhanaikaisena. Hänet kuitenkin nimitettiin Suomen Akatemiaan kritiikistä huolimatta. Eläkkeelle hän siirtyi Suomen Akatemiasta vuonna 1955. Koskenniemi onnistui säilyttämään myös vaikutusvaltaisen asemansa suomalaisessa kulttuurielämässä kuolemaansa, 4. elokuuta 1962, asti.
Koskenniemi kerkesi kirjoittaa elämänsä aikana mm. monia runokokoelmia, muutaman runoelman, yhden romaanin, matkakirjoja, muistelmia, esseitä ja aforismeja.
V. A. Koskenniemi ja Oulu
Koskenniemi ei vieraillut Oulussa kovinkaan usein sen jälkeen, kun hän muutti Helsinkiin opiskelemaan. Ensimmäinen vierailu tapahtui vuonna 1939, kun hän saapui Oulun Hiihdon 50-vuotisjuhlien kunniavieraaksi. Hän asui vierailunsa ajan Seurahuoneessa. Toisen kerran hän saapui Ouluun vuonna 1953, jolloin vietettiin Merikoskikerhon I taidepäiviä. Vierailun aikana hän kommentoi Oulun kaupungin muuttunutta ilmettä.
Viimeisen kerran hän vieraili Oulussa vuonna 1961, jolloin paljastettiin V. A. Koskenniemen oma muistolaatta lapsuudenkotinsa seinään kiinnitettynä. Tällä hetkellä muistolaattaa löytyy edelleen osoitteesta Kauppurienkatu 16, uuden rakennuksen portinpielestä seinään kiinnitettynä.
V. A. Koskenniemelle on tehty myös muistomerkki Ainolanpuistoon. Se löytyy Ainolan sillan korvasta. Muistomerkki paljastettiin 16.8.1985, kun Koskenniemen syntymästä oli kulunut 100 vuotta.
Lähteet:
Wikipedia. 2015. V. A. Koskenniemi.
Koskenniemi ei vieraillut Oulussa kovinkaan usein sen jälkeen, kun hän muutti Helsinkiin opiskelemaan. Ensimmäinen vierailu tapahtui vuonna 1939, kun hän saapui Oulun Hiihdon 50-vuotisjuhlien kunniavieraaksi. Hän asui vierailunsa ajan Seurahuoneessa. Toisen kerran hän saapui Ouluun vuonna 1953, jolloin vietettiin Merikoskikerhon I taidepäiviä. Vierailun aikana hän kommentoi Oulun kaupungin muuttunutta ilmettä.
Viimeisen kerran hän vieraili Oulussa vuonna 1961, jolloin paljastettiin V. A. Koskenniemen oma muistolaatta lapsuudenkotinsa seinään kiinnitettynä. Tällä hetkellä muistolaattaa löytyy edelleen osoitteesta Kauppurienkatu 16, uuden rakennuksen portinpielestä seinään kiinnitettynä.
Lähteet:
Wikipedia. 2015. V. A. Koskenniemi.
Viitattu 12.4.2015, http://fi.wikipedia.org/wiki/V._A._Koskenniemi
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. 2003. Kirjailijat Oulussa.
Viitattu 12.4.2015, http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/koskenniemi/index.html
Jukka Parkkinen. 2015. V. A. Koskenniemi - ristiriitainen klassikko.
Viitattu 12.4.2015, http://www.parkkinen.org/vakjuttu.html
Oulu-seura ry. 2015. Muistomerkit ja laatat.
Viitattu 12.4.2015, http://www.oulu-seura.fi/muistom.htm